Arto Tapiomaan itsenäisyyspäivän puhe Kuivannon sankarihaudalla

Kunnioitetut sotiemme veteraanit! Hyvät Itsenäisen Suomen kansalaiset!

Juhliessamme yhdeksättäkymmenettäyhdeksättä Itsenäisyyspäivää on kansallinen perusturvallisuuden tunne päässyt valitettavasti jossain määrin horjumaan. Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin Suomen lähiympäristön olevan syvässä rauhatilassa.  Sitten, kuin yllättäen, ovat erilaiset rajakiistat Kaukasukselta Ukrainan ja Krimin kautta Itämerelle saakka, pakottaneet meidätkin arvioimaan taas uusia uhkamalleja.
Suomen lähialueen sotilaspoliittinen jännite sekä Itänaapurin arvaamattomat liikkeet ovat taas nostaneet esille vanhan tosiasian: Geopoliittiselle sijainnillemme emme voi mitään. Tulemme aina olemaan itäisen naapurimme kainalossa, lännen etuvartiona. Tässä historiallisessa asemassa olemme perinteisesti joutuneet luottamaan vain itseemme.
Sankarivainajien, veteraanien, sekä koko Suomen kansan seitsemänkymmenen vuoden takaiset teot ja uhraukset, takasivat meille uskottavan neuvotteluaseman erillisrauhaan. Silloinen Neuvostoliitto joutui ottamaan pienen länsinaapurinsa tosissaan ja tämä periksi antamaton ja sisukas kansallinen identiteetti on kantanut, muutamista itään päin kallistuneista vuosikymmenistä huolimatta, aina nykypäiviin asti. Viimeisten kahden vuosikymmenen ajan yleinen mielipide ja myös asepalvelusikäisen nuorison maanpuolustustahto on kohonnut jo varsin kiitettävälle tasolle.
Kansalaisten maanpuolustustahdon näkymisellä onkin erittäin tärkeä ennalta ehkäisevä vaikutus. Luja koko maan kattava maanpuolustusasenne joka myös
ulkituodaan, vastaa hyvinkin pariin valmiusprikaatiin verrattavaa voimatekijää.
Varsinkin tänään Itsenäisyyspäivänä, on maanpuolustuksen syytä olla näkyvästi esillä. Valtakunnallinen paraati Kajaanissa toimii yhtenä puolustustahtomme näyttönä, ennalta ehkäisten näin osaltaan ulkovaltojen mahdollisia invaasiopyrkimyksiä.
Suomessa on käyty vuosikaudet NATO keskustelua. Selkeää laskemaa liittoutumisen kuluista ei ole vieläkään pystytty esittämään. Pohjoismainen yhteistyö on myös yksi avoin mahdollisuus, mutta historian saatossa ei siihenkään ole aina ollut luottamista.
Oman kustannustehokkaan puolustuksen ylläpitäminen ja nykyinen, koko ikäluokan kattava yleinen asevelvollisuusmalli on edelleen paras malli meille. Nykyisessä kiristyneessä tilanteessa liittoutuminen saattaisi vain entisestään lisätä jännitteitä. Näitä monimutkaisia pääosin Venäjälähtöisiä ongelmia pitäisi päästä purkamaan ensin laajemmalla kansainvälisellä tasolla.
NATO keskustelu on myös saanut uuden ja yllättävän käänteen. USA:n presidentin vaalit voittanut Donald Trump on uhannut kyseenalaistaa Atlantin liiton sopimuksen tärkeimpiä kohtia. Puhetta on ollut myös NATO rahoituksen vähentämisestä, sekä Trumpin erikoisista sympatioista Putinia kohtaan. Toivottavasti nämä jäävät vain yliampuviksi vaalipuheiksi, eikä kumpikaan suurvaltajohtajista lopulta osoittaudu niin arvaamattomiksi kuin miltä nyt näyttää.
Tätä taustaa vasten tarkasteltuna, täytyy meidän siis yrittää säilyttää oma puolustus ja sen rahoitus aina uskottavalla tasolla, saadaan mahdollista läntistä tukea tai ei.Arvoisat kuulijat!
Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta.
Suomi 100 juhlavuosi tuo tullessaan runsaasti valtakunnallisia, alueellisia ja myös paikallisia teematapahtumia. Koko vuoden kestävä kokonaisturvallisuuden juhlahanke ”Nuku rauhassa” tuo yhteen kaikki keskeiset toimijat: viranomaiset, järjestöt, yritykset ja kansalaiset.
Tapahtumia viedään myös päiväkoteihin, kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
Juhlavuoden on tarkoitus rohkaista lapsia ja nuoria lähtemään löytöretkelle itsenäisen suomen mielenkiintoisiin vaiheisiin, kokemaan yhdessä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja luomaan raikasta suuntaa suomen tulevaisuuteen. Olisikin hienoa jos lapset ja nuoret voisivat viedä tasavaltaamme toiselle itsenäiselle vuosisadalle pelkästään rauhallisissa ja rakentavissa merkeissä.
Tulevan vuoden eräänä teemana säilyy myös veteraanityön jatkaminen.
Sotiemme veteraaneja on tällä hetkellä elossa 20 000 ja heidän keski-ikänsä on 92 vuotta.
Tammenlehvätunnuksen omaavien veteraanien vähentyessä on tuen piiriin ulotettu myös veteraanien puolisot ja lesket sekä sotalesket. Tästä syystä tuen tarve ei ole vieläkään vähenemään päin. Keräysvaroilla rahoitetaan edelleen, kotona asumista, kuntoutusta, lääkehankintoja ja virkistystoimintaa.
Veteraanikeräyksiä suorittavien Kansalaisjärjestöjen lisäksi Puolustusvoimat on luvannut tukea veteraanijärjestöjä varusmieskeräyksin vielä vuoteen 2018 asti, jolloin puolustusvoimat täyttää 100 vuotta. Tämän jälkeen on varusmieskeräysten jatko avoin.
Veteraaniperinnetyö kokonaisuudessaan tulee jatkossa siirtymään reserviläisjärjestöjen vastuulle. Tästä on jo olemassa liittotason sopimukset. Kuten huomaamme on lippulinnat ja kunniavartiot hoidettu paikallisesti jo kauan reserviläis- ja kansalaisjärjestöjen voimin.
Viettäkäämme siis juhlallista ja rauhallista itsenäisyyspäivää, muistaen ja kunnioittaen menneitten sukupolvien työtä sekä jatkamalla yhteiskuntamme kehittämistä takaamaan kaikille paremman ja turvallisemman tulevaisuuden.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!