Katanpään linnake, Heikki Pajuvesan artikkeli
<strong>Itämeren suurimman linnoituksen pohjoisin tukikohta</strong>
<strong>KATANPÄÄ</strong>
60¤36,87´N, 21¤11,02´E
Lomaillessani viime kesänä Kustavissa, tuli minulle sattumoisin mahdollisuus tutustua harvinaislaatuiseen historialliseen kohteeseen – Katanpään linnakkeeseen ja sen tykkipattereihin.
Linnake sijaitsee Kustavin kunnan Lypertön kylässä.
<strong>Paikan historiasta:
</strong>Venäjä alkoi 1900-luvun alussa kantaa huolta pääkaupunkinsa Pietarin koskemattomuudesta. Suomenlahden turvallisuutta valvomaan rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusketju, joka laajimmillaan ulottui Hiidenmaalle, Saarenmaalle, Saaristomerelle ja Ahvenanmaan luoteisnurkkiin asti. Vuosina 1915-17 rakennetusta Katanpäästä tuli tämän Itämeren suurimman linnoitusketjun pohjoisin tukikohta. Sieltä käsin pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren läpi kulkevaa rannikkoväylää ja niin ollen estämään vihollisen pääsy Turun saaristoon.
Venäläiset eivät kauaa hallinnoineet Katanpäätä, vaan poistuivat linnakkeelta alkuvuodesta 1918. Suomen sisällissodan aikana punaiset miehittivät linnaketta pari kuukautta. Vuonna 1925 siitä tuli muutaman upseerin ja varusmiehen asuttama vartiolinnake.
</strong>Venäjä alkoi 1900-luvun alussa kantaa huolta pääkaupunkinsa Pietarin koskemattomuudesta. Suomenlahden turvallisuutta valvomaan rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusketju, joka laajimmillaan ulottui Hiidenmaalle, Saarenmaalle, Saaristomerelle ja Ahvenanmaan luoteisnurkkiin asti. Vuosina 1915-17 rakennetusta Katanpäästä tuli tämän Itämeren suurimman linnoitusketjun pohjoisin tukikohta. Sieltä käsin pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren läpi kulkevaa rannikkoväylää ja niin ollen estämään vihollisen pääsy Turun saaristoon.
Venäläiset eivät kauaa hallinnoineet Katanpäätä, vaan poistuivat linnakkeelta alkuvuodesta 1918. Suomen sisällissodan aikana punaiset miehittivät linnaketta pari kuukautta. Vuonna 1925 siitä tuli muutaman upseerin ja varusmiehen asuttama vartiolinnake.
<strong>Syrjässä suurilta kahakoilta</strong>
Syrjäinen sijainti oli yksi syy Katanpään alkuperäisen asun säilymiselle Itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä Katanpäässä ei ollut miehitystä. Sen sijaan vuonna 1931 linnakkeelle perustettiin vankila, joka toimi saarella 31.5.1940 asti. Tuolloin viimeiset vangit siirrettiin Turun Keskusvankilaan. Talvi- ja jatkosodan aikana Katanpää oli miehitettynä ja linnakkeella suoritettiin varustelutöitä. Linnake ei osallistunut taistelutoimintaan ja sitä pommitettiin vain kerran jatkosodan aikana.
<strong>Vankien, varusmiesten ja veneilijöiden saari</strong>
Amurin ja Mantsurian alueelta tuodut vangit junttasivat saarelle kaksi kilometriä huolellisesti tehtyä mukulakivitietä ja rakensivat ”kapearaiteisen” rautatien ammusten siirtoa varten tykkipattereille. Jokaisen vangin piti tehdä 80 mukulakiveä päivässä. 1930-luvulla suomalaiset vangit kunnostivat kasarmin rakennuksia. erikoisin vankityö oli kalastus, joka tuotti kalaa ruuaksi ja myytäväksi.
Rauhanajan alokaskoulutus alkoi linnakkeella vuonna 1953. Toukokuussa 1955 tuli tuhosi merikasarmin, mikä vähensi ratkaisevasti majoitustiloja ja Katanpään koulutuskäyttöä. Vartiolinnakkeeksi se tuli maaliskuussa v.1955.
Rannikkotykistö on tehnyt siellä mittavia vanhojen rakennusten kunnostustöitä tämän jälkeen ja nyt saari on kaikille vesillä liikkujille avoin vierailukohde. Nykyisin aluetta hallinnoi Metsähallitus.
Rannikkotykistö on tehnyt siellä mittavia vanhojen rakennusten kunnostustöitä tämän jälkeen ja nyt saari on kaikille vesillä liikkujille avoin vierailukohde. Nykyisin aluetta hallinnoi Metsähallitus.
Lisätietoa löytyy <a href=”http://www.kustavi.fi/”>www.kustavi.fi</a> ja <a href=”http://www.luontoon.fi/”>www.luontoon.fi</a> sivuilta.