Kaatuneitten muistopäivä 16.5.2021
Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Kaatuneitten muistopäivä on virallinen sankarivainajien muistopäivä, jonka on säätänyt sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim vuonna 1940. Valtioneuvosto vahvisti muistopäivän ajankohdan vuonna 1947.
Huhtikuussa 1940 pidetyssä piispainkokouksessa ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusta talvisodan sankarivainajien muistoksi sunnuntaita 19.5.1940. Mannerheim kuuli tästä, ja määräsi 1.5.1940 antamassaan päiväkäskyssä, ettei Suomen sisällissodan päättymisen ja valkoisten voiton kunniaksi järjestettävää Suomen puolustusvoimien lippujuhlapäivää enää järjestetä sen perinteisellä paikalla 16.5.
Päivän tilalle Mannerheim määräsi järjestettäväksi uuden muistopäivän toukokuun kolmantena sunnuntaina 19.5.1940 “nyt päättyneessä sodassa (talvisota) kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Tällä Mannerheim pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.
Alkuun Mannerheimin käsky koski vain puolustusvoimia, mutta päivä on laajentunut yleiseksi muistopäiväksi. Sittemmin muistopäivänä on muistettu myös muun muassa jatkosodassa, Lapin sodassa ja YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneita suomalaisia sotilaita.
Alun perin muistopäivän nimi oli “yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivä”. Nykyinen nimi, Kaatuneitten muistopäivä, otettiin käyttöön vuonna 1947. Vakiintunut liputuspäivä se on ollut vuodesta 1977 alkaen. Aluksi myös päivän liputuskäytäntö poikkesi muiden liputuspäivien käytännöstä. Lippu nostettiin salkoon klo 8, mutta klo 10 – 14 välisenä aikana lippu laskettiin puolitankoon eli suruliputukseen. Klo 14 jälkeen lippu nostettiin taas normaaliliputukseen. Tämä liputuskäytäntö poistettiin käytöstä vuonna 1995, eli nykyään liputus hoidetaan normaalein liputuskäytännöin.
Kaatuneitten muistopäivänä järjestetään paikallisia muistotilaisuuksia, jumalanpalveluksia sekä lasketaan seppeleitä sankaripatsaille ja -haudoille.
Koronatilanteesta johtuen yleisötilaisuutta ei järjestetty, vaan seppeleenlaskut Orimattilan ja Kuivannon sankarihaudoilla suoritettiin reserviläisten toimesta.
Seppelepartiossa toimivat Tarja Savilaakso ja Jari Hamberg. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille seppeleen laskivat Orimattilan Karjalaiset.
Seuraavaksi suunnattiin Kuivannon kirkon sankarihaudoille, jonka muistopaadelle laskettiin myös seppele.
